Ensi kaiversin muovialustalle kuvioinnin ja sitten otin muotit ja hopeasaven esille. Kaulin saven kuvioinnin päälle ja otin muotilla ensin ison sydämen, sitten pienemmällä keskustan pois. Tasoitin vedellä ja sudilla teräviä reunoja ja muita epätasaisuuksia pois. Kuivaamisen jälkeen piirsin paperille tuotokseni, sillä polton jälkeen niiden pitää olla n. 10 % pienentyneet.
Seuraava vaihe oli oikeasti pelottava, sillä pelkäsin polttavani koko kodin. Ensin sytytin polttimen, jotta näin missä kohtaa metalliritilässä on kuumin paikka. Sammutin liekin, laitoin sydämen ritilälle ja kehikon sen päälle. Sitten sytytys ja tarkkailu, milloin savi alkaa punertaa. Siitä lähtien tuli laskea polttamiseen kuluva aika... joka oli minulta kyllä näin ensimmäisellä kerralla vähän hämärän peitossa. Tuijotin kännykkäni sekuntikelloa jännittyneenä ja neljän minuutin kohdalla sammutin keittimen.
Kastoin äkäisesti sihahtavan hopeasydämen vesilasiin ja asetin sen kuivaamisen jälkeen paperille piirrokseni päälle - ja kyllä, se oli pienentynyt tarpeeksi. Ylimääräinen aines oli poissa ja jäljellä puhdasta hopeaa. Sitten vain hiomaan, jotta hopeahiukkaset järjestäytyvät uudelleen ja pinnat saavat kauniin kiillon.
Sitten vain työkalut ja hopealankaa esiin, ja korun tekoon! Tuloksena 2 mm:n nahkanauhassa riippuva suuri akaatti, jonka pinnalla uurteinen hopeasydän lepää.
